Selkäleikkaus - välilevyn pullistuma

Ja niin tuli päivä, että koko kevään 2017 vaivannut selkävamma leikattiin 19.6. ITE:llä Joensuussa. Leikkaavana lääkärinä oli Petri Venesmaa.

Selkä oli kipuillut jo Meksikon lomalta lähtien joulukuun puolesta välistä saakka. Pahimmillaan kivut olivat sellaisia, että esim. lentopallopeleistä ei tahtonut tulla yhtään mitään. Välillä selkä kuntoutui sellaiseen iskuun, että pelaaminen ja treenaaminen onnistui hyvin, tosin CapsiCamin avulla. Tämä kipu oli sellaista, että esim. aivastaessa teki mieli ottaa tukea jostain, ettei tipu polvilleen.

Lentiskauden päätyttyä menin yleisurheiluohjaajakoulutukseen. Koulutuksessa käytiin läpi kaikenlaisia yleisurheilulajeja. Kinkkojen ja loikkien yhteydessä oli jonkinlaisia tuntemuksia selässä, tosin pystyin jollain tavalla tekemään harjoiteet. Aitajuoksun ollessa vuorossa jotain tapahtui selässä ja pakaraan alkoi särkemään, eikä kipu lähtenyt pois venyttämällä. Aikaisemmin olin saanut kivun hallintaan kuminauhavenytyksillä ja mobilisoimalla.

Seuraavalla viikolla oli työmatka Ruotsiin ja jalka jatkoi kipuiluaan. Puutuminen ja tunnottomuus vaivasivat, samoin kuin voimattomuus - tuntui, siltä, ettei jalka "hermota" kunnolla, enkä saa pidettyä itseäni ylhäällä varpailla. Suorin jaloin eteenpäin taivuttaminen teki myös tuskaa, ikään kuin hermoa olisi kiristänyt.

Ensimmäisen tutkimuksen jälkeen (15.5.) kävin magneettikuvissa, joista selvisi selkäkivun syy, joka oli kaksi välilenvyn pullistumaa S1-L5 ja L5-L4 -väleissä. Alempi pullistuma oli jopa lääkärin sanojen mukaan massiivinen ja kooltaan n. 2,3cm.

Halusin leikkausajan mahdollisimman pian, ja sainkin sen 19.6. pienien mutkien saattelemana. Leikkaus meni hyvin, pullistumat poistettiin suunnitellusti ja ärsyyntyneet hermojuuret vapautettiin,

Leikkaus 19.6.
Leikkaus oli sovittu iltapäiväksi klo 16.00, aamupalan vetäisin ennen klo 8.00. Päivä oli suht pitkä leikkausta odotellessa!

Leikkauspöydällä meni aikaa 2h30min ja ensimmäistä kertaa pääsin jaloilleni illalla hoitajan avustuksella. Kipu oli aika kovaa ja ylösnousu ei onnistunutkaan aivan helpolla. Ensimmäinen ylösnousu päätyi pyörtymiseen, tosin hallittuun sellaiseen :) Toisen kerran pääsin ylös tunti-pari myöhemmin ja tällä kerralla taju pysyi päässä.

Yöllinen vessakäynti onnistui ilman apua ja kävelykin jollakin tavalla. Aikamoista köpöttelyähän se oli!

Ensimmäinen kotipäivä 20.6.
Kotiin pääsin seuraavana päivänä aamulla noin klo 10.00 vahvan kipulääkityksen kera. Kipulääkkeiksi määrättiin Panacodia, Panadolia ja Buranaa, joita tulikin otettua riittävä määrä. Ensimmäisenä iltapäivänä käytiin vaimon kanssa pieni kävelylenkki (n.200m), tuskat olivat melkoisen kovat. 

Illemmalla, noin kuuden maissa kävin päivän toisen kävelylenkin. Vauhti oli todella hidasta ja noin 800m matkaan kului aikaa yli 30min.

Unille rojahdin puoli kahdeksan-kahdeksan maissa, unta riittii aamuun asti. Ensimmäinen yö oli aika tuskainen ja särkylääkkeitä piti käydä lataamassa lisää aamuviideltä.

21.6. keskiviikko
Könkkääminen jatkuu. Testilenkkinä jälleen kerrostalojen pihojen läpi mennyt reitti, mitaltaan noin 750m. Eilisen puolentunnin sijaan matkaan kului enää 17:25 min, joten tätä vauhtia parantamalla viikon päästä ollaan mm-kunnossa!

Lääkkeitä otin edelleen, jotenkin Panacod aiheuttaa melkoisen mielenkiintoisia ja sekavia unia.

22.6. torstai
Päivä päivältä parempaa. Sängystä nouseminen onnistuu hyvin, kipuja entistä vähemmän. Nukkuessa käytin polvien välissä sohvatyynyä.

Referenssilenkkiin aikaa kului 11:00 min!

Todella kevyitä ja leveitä kyykkyjä tikkusuoralla selällä pystyy tekemään, selkään ei satu.

23.6. perjantai
Aamukävelyllä lenkkiin kului aikaa vähän reilu 9min. Välillä vasempaan pakaraan ja koko jalkaan sätkii jos ottaa hieman pitempiiä askeleita. Eteenpäin taivuttaminen onnistuu vasemmalle eteen, mutta oikealle eteen taivuttaminen on toistaiseksi mahdotonta, sen verran se tuntuu ilkeältä.

Illemmalla heitettiin vielä toinen lenkki kaverin kanssa, matkaa kertyi 1,8km. Kävelyvauhti alkaa olla suht ok, mutta tyyli ei :) Selkä pysyy supersuorana, eikä liike ole aivan sitä, mitä normaalisti kävellessä on.

Pari Panadolia ja Buranaa kului päivän aikana.

24.6. lauantai
Tänään on hermoärsytys jatkunut jalassa. Mietityttää, onko tullut tehtyä jotain sellaista, mikä hidastaisi leikkauksesta toipumista. Otin Buranaa ja Panadolia kipuun.

Heitin myös kävelylenkin 2,6km. Tulipa kävelylenkillä jopa hiki?! :) Jumppailin päivällä fyssarin antamat harjoitteet pariin kertaan läpi, hyvin meni.